Kouvolan Sotaveteraanien syyskokous 12.11.2020

Kouvolan Sotaveteraanien syyskokous pidettiin 12.11.2020 Tuulensuojassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi opetusneuvos Sakari Viinikainen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021. Puheenjohtajana jatkaa Arto Mikkonen. Erovuoroiset hallituksen jäsenet Arja Hinkkanen [vara Toivo Hartikainen], Jaakko Nuppola [Kalevi Räty] ja Reijo Pajuoja [Helena Teljamo] valittiin vuosille 2021-2022. Jatkavat vuoden 2021 Kari Korkalainen [Erkki Halonen], Antero Korhonen [Pentti Kivi] ja Marja-Leena Palmumaa [Sirkka Kakko]. Toiminnantarkastajina jatkavat Timo Pajarinen ja Ville Vaulaste. Kunniajäseniksi kutsuttiin Kaarlo Kantokari, Eva Nikunen, Hilkka Kaira, Elli Vesa, Reino Asikainen, Toini Wäänänen, Pauli Hanski, Veikko Raussi, Siiri Kimmo ja Terttu Puhakka. Kokouksessa palkittiin Kristiina Seppälä liiton ansioristillä ja Helena Heino liiton mitalilla.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa Arja Hinkkanen valittiin varapuheenjohtajaksi ja toiminnanjohtajana jatkaa Toivo Hartikainen. Lisäksi valittiin eri toimikuntien vastuuhenkilöt.

Sotaveteraani Kaarlo Kantokari kutsuttiin kunniajäseneksi.
Kokouksessa palkittiin Kristiina Seppälä liiton ansioristillä ja Helena Heino Liiton mitalilla.

Teksti Toivo Hartikainen

Kuvat Paavo Mikkonen

Neuvottelupäivä Kymenlaaksossa

Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin perinteinen neuvottelupäivä järjestettiin Kouvolassa Puhjonrannan kurssikeskuksessa 2.10.2020. Neuvottelupäivän aiheena oli Kymsoten palvelut ja perinnetyön kartoitus. Kaisa Kelkan johdolla esiteltiin miten veteraanien kotiin tuotavat palvelut on hoidettu Kymenlaaksossa. Antti Olsen toi esille kuntoutuspalveluiden toteutumisen korona-aikana Kymenlaaksossa. Eero Mattila esitteli perinnetyön tämänhetkisen päivityksen Kymenlaaksossa. Ohjelmaan kuului myös ajankohtaiset aiheet ja vuoden 2021 toimintakalenterin esittely. Tilaisuuteen osallistui myös Rintamaveteraanien Kymen piirin puheenjohtaja Pentti Hämäläinen Haminasta.

Kokouksen alussa luovutettiin liiton myöntämät ansiomitalit ja ansioristit. Kuvassa Liisa Paavilainen saa kultaisen ansioristin puheenjohtaja Arto Mikkoselta.
Huomionosoituksen kohteena olleet henkilöt vasemmalta lukien: Ansiomitalit Päivi Lindeman-Pakarinen Kouvolasta ja Teija Viikari Kotkasta, kultainen ansioristi Liisa Paavilainen Kouvolasta ja ansioristit Esko Pohju ja Seppo Raanti Karhula-Kymistä. Oikealla ovat piirin pj Arto Mikkonen ja tj Toivo Hartikainen

Teksti Toivo Hartikainen

Kuvat Eero Mattila 

 

Kaatuneitten muistopäivän viettoa Kymenlaaksossa 17.5.2020

Iitissä Kaatuneitten muistopäivää vietettiin

pienellä osanottajajoukolla koronapandemian poikkeusjärjestelyin. Ensin Jumalanpalvelus Iitin kirkossa ja sen jälkeen seppeleenlasku sankarimuistomerkillä. Kunniavartion muodostivat Iitin Seudun Reserviläisten Asko Karjalainen ja Juhani Tojkander. Seppeleenlaskun suorittivat kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Antti Kankkunen, Iitin seurakunnan kappalainen Ville Hiltunen sekä Iitin Sotaveteraanien Hannu Lahtinen.

Vuolenkosken muistomerkillä olivat kunniavartiossa Pekka Holmström ja Eero Paronen. Seppeleen laskivat Aapo Metsäpelto, Eero Savinainen ja Jari Holmström.

Teksti Toivo Hartikainen Hannu Lahtiselta saadun tiedon pohjalta.

Kunniavartiomiehet Kausalassa vasemmalla Asko Karjalainen ja Juhani Tojkander. Seppeleenlaskijat vasemmalla Antti Kankkunen ja Ville Hiltunen sekä Hannu Lahtinen edessä selin. Kuva Tiina Klemola.

 

Kunniavartiossa vasemmalla Pekka Holmström ja Eero Paronen. Seppeleenlaskijat vasemmalla Aapo Metsäpelto ja Eero Savinainen. Kuva Jari Holmström.

 

Kouvolassa kaatuneitten muistopäivän tilaisuus järjestettiin

Valkealassa kirkonkylän Sankarimuistomerkillä. Tilaisuuteen osallistui Puolustusvoimien edustajana prikaatikenraali Jukka Jokinen, Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen Birgit Koskela, Valkealan seurakunnan kirkkoherra Arto Helle ja Kouvolan Sotaveteraanien toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen. Jukka Jokinen ja Toivo Hartikainen laskivat muistomerkille seppeleen. Karjalan Prikaatin Kilta oli järjestänyt muistomerkille kunniavartion. Seppeleenlaskussa prikaatikenraali Jukka Jokinen piti puheen.

Teksti Toivo Hartikainen

Valkealan Sankarimuistomerkillä suorittivat seppeleenlaskun kirkkoherra Arto Helle, prikaatikenraali Jukka Jokinen ja veteraanien edustajana toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen sekä kaupunginvaltuutettu Birgit Koskela. Kuva Puolustusvoimat.

 

Jukka Jokinen pitää puhetta Valkealan Sankarimuistomerkillä. Kuva Puolustusvoimat.

Mäntysaaressa seppeleen laskivat Arto Helle ja Toivo Hartikainen. Tilaisuuteen osallistui myös Arto Hyvättinen. Toivo Hartikainen kertoi omia ajatuksia veteraanien arvostuksesta.

Mäntysaareen siirryttiin kesäasukkaan veneellä. Kuvassa etualalla kirkkoherra Arto Helle ja oikealla toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen. Kuva Arto Hyvättinen

Tuohikotin sankarimuistomerkillä seppeleen laskivat Arto Helle ja Toivo Hartikainen. Tilaisuuteen osallistui myös Arto Hyvättinen.

Teksti Toivo Hartikainen

Uusi kirja Etelä-Kymenlaakson ilmavalvonnasta

Uusi kirja Etelä-Kymenlaakson ilmavalvonnasta

Ilmavalvonta oli merkittävä apuaselaji viime sotiemme aikana. Sen ansioksi on luettava, että vältyimme lukuisien ihmishenkien menettämiseltä ja säästyimme monilta aineellisilta vaurioilta. Ilmavalvontalottien valppaat silmät ja korvat havaitsivat lähestyvät hyökkääjät ja heidän antamiensa tietojen perusteella hälytettiin ihmiset suojautumaan. Ilmavalvonta antoi tiedot myös hävittäjille ja ilmatorjuntatykistölle, jotka pyrkivät tekemään vihollisen aikeet tyhjiksi.

Suomen sodanaikaisessa ilmavalvonnassa palveli tuhansia lottia sadoissa ilmavalvontatorneissa. Heitä työskenteli myös aluekeskuksissa (talvisodassa ipak eli ilmapuolustusaluekeskus, jatkosodassa ivak eli ilmavalvonta-aluekeskus), jotka vastaanottivat torneista tulevat viestit ja ryhtyivät niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.  Etelä-Kymenlaaksossa oli jatkosodan aikana tilanteesta riippuen 10-20 ilmavalvonta-asemaa (-tornia), joista osa sijaitsi ulkosaarilla. Alueen ivak oli silloisessa Kymissä, aluksi Kierikkalassa ja myöhemmin Lankilassa. Molemmat keskukset oli sijoitettu kallioluoliin. Ne ovat edelleen löydettävissä maastosta. Luolat ovat kuitenkin melko huonossa kunnossa. Kierikkalan luola on veden vallassa ja Lankilan luolaan pääsyn estää vuosikymmenien aikana oven eteen kertynyt roju.

Maire Väyrynen Klamilan iv-aseman tornissa. Kuvassa näkyvät iv-lotan työvälineet kenttäpuhelin, kiikarit (pöydällä) sekä herätyskello (kaiteella).

Timo Yrjölä on kirjoittanut kirjan Tornijermu, joka kertoo virolahtelaisen ilmavalvontalotta Maire Väyrysen vaiheista jatkosodan aikana. Maire palveli aluksi Virolahden Klamilan ilmavalvontatornissa ja siirtyi sieltä Lankilan aluekeskukseen. Vuonna 1943 Suomi alkoi hankkia Saksasta ilmavalvonnan ja it:n tulenjohdon avuksi tutkakalustoa. Sodan viimeiset viikot Maire Väyrynen oli Helsingin Malmilla huippusalaisella Raijaksi nimetyllä ilmavalvontatutkalla.

Klamilan iv-aseman parakki Pyölinvuorella.

Kotka on nyt julkaistavassa kirjassa varsin keskeisessä asemassa, koska se työllisti paljon Etelä-Kymenlaakson ilmavalvontaa. Kotkan pommitukset ja tulipalot näkyivät kirkkaalla säällä myös Klamilan torniin, yöllä vielä paremmin kuin päivällä. Kaupungin satama ja teollisuuslaitokset houkuttivat neuvostopommittajia. Puutalovaltainen kaupunki kärsi vakavia vaurioita ja kokonaisia kortteleita paloi. Myös ihmishenkiä menetettiin. Ilman ilmavalvontaa hävitys olisi kuitenkin ollut vielä suurempi ja kuolonuhreja olisi tullut enemmän. Jatkosodan loppuvaiheissa hankittiin kaksi Irja-tulenjohtotutkaa kaupungin puolustusta vahvistamaan.

Irja-tulenjohtotutka 18.10.1944. 41.Rask.It.Ptri. (SA-kuva).

Nyt julkaistu teos, Tornijermu, ilmavalvontalotta Maire Väyrynen, perustuu suurelta osin kirjan päähenkilön jälkeenjääneeseen aineistoon. Maire Väyrynen oli säilyttänyt kaikki lottatoimintaansa liittyneet dokumentit

sota-ajalta. Jäämistöön sisältyy useita päiväkirjoja ja valokuva-albumeja. Lisäksi siihen kuuluu runsas kirjeenvaihto lottatovereidensa kanssa. Lähteinä on lisäksi käytetty arkistotietoja ja alan kirjallisuutta.

Tornijermussa kerrotaan myös Klamilan sodanaikaisesta elämästä. Varsinkin kylän sotasatama vilkastutti lottien vähäisiä vapaa-aikoja. Huvituksista ehkä suosituimpia olivat tanssikiellon takia salaa järjestetyt nurkkatanssit. Myös kylien iltamat monipuolisine ohjelmineen olivat asemasodan aikana suosiossa.

Moottoritorpedoveneitä Virolahdella. Klamila oli jatkosodan aikana veneiden tukisatama. (SA-kuva).

Tornijermussa on 273 sivua ja se sisältää runsaat sata kuvaa sekä kaksi karttaa. Normaalioloissa kirjan julkistustilaisuus olisi pidetty Virolahden Bunkkerimuseolla. Nykyisen tautitilanteen vallitessa se täytyi kuitenkin peruuttaa. Lisätietoja saa tekijältä p. 0500 318851 tai timo.j.yrjola@gmail.com

Jaakko Kotonen

Virolahden Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Jaakko Kotonen kuoli 10.2.2020 kotonaan Virojoen Ukkosaaressa. Jaakko Kotonen oli syntynyt 13.3.1931.

Jaakko oli sotaorpo alikersantti-isän kuoltua talvisodassa 80 vuotta aikaisemmin Pukkion linnakesaaren edustalla tapahtuneessa miinaräjähdyksessä.

Omista sota-ajan kokemuksistaan Jaakko Kotonen muisteli, kuinka sotakesänä 1944 heti koulun loputtua hän oli mukana pilketalkoissa. Pilkehommien loputtua Virolahden väestösuojelupäällikkö opettaja Toivo Joutsenlahti pyysi: ”Tule sinä Jaakko nopsajalkaisena poikana lähetiksi ilmasuojelutoimistoon kunnantalolle”. Lähettipoikien tehtävänä oli viedä evakuointikäskyjä taloihin ja jakaa lehmille korvamerkkejä. Lisäksi pojat tekivät kunnalle kaikenlaisia pieniä töitä.

Jaakko kertoi, kuinka joulukuussa 1991 sotilaspiiristä otettiin yhteyttä ja kysyttiin oliko hän sota-aikana ollut töissä ja kuitannut päivärahoja. Nimi oli löytynyt joistakin papereista. Virolahti oli jatkosodan aikana ollut sotatoimialuetta.

Sotaveteraanitunnus Jaakko Kotoselle myönnettiin 21.12.1991 ja samalla oikeus kantaa sotaveteraaneille myönnettyä Tammenlehvä-tunnusta.

Työelämän Jaakko aloitti jo 15-vuotiaana Liikkasen linja-auton rahastajana Virojoki-Hamina välillä.

Jaakon kertoman mukaan sodan jälkeen linja-autot olivat niin tupaten täynnä, että rahastajan oli mahdotonta liikkua autossa taaksepäin muuten, kuin että matkustajat siirsivät kevyttä rahastajapoikaa olkapäiden yli rahastamaan takaosaa.

Varsinaisen työuran Jaakko Kotonen teki liike-elämän palveluksessa aloittaen Toivo Sepän kaupassa toimien muun muassa myymäläauton hoitajana.

Muutettuaan perheineen Kouvolaan, oli Jaakko kouvolalaisen supermarketin lihamestarina.

Urheilu oli 1950-luvulla Jaakko Kotoselle, kuten monelle virolahtelaiselle nuorelle miehelle, läheisin harrastus. Virolahden Sampo järjesti 25x1000m viestijuoksuja Helsingin Kisaveikkojen ja Joensuun Katajan kanssa aina suuren yleisöjoukon seuratessa kilpailuja. Jaakon paikka viestijoukkueessa oli usein lähellä ankkuriosuutta.

Jäätyään eläkkeelle palasi Jaakko Kotonen Kaisu-vaimonsa kanssa takaisin Virolahdelle.

Pian paluumuuttonsa jälkeen tuli Jaakko mukaan Virolahden Sotaveteraanien toimintaan ensin hallituksen jäseneksi ja vuonna 2007 hänet valittiin Virolahden Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajaksi. Kymmenen vuoden ajan oli Jaakko myös Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin hallituksen jäsen.

Luovuttuaan Virolahden Sotaveteraanien puheenjohtajan tehtävästä kutsuttiin Jaakko Kotonen 2017 Virolahden Sotaveteraanit ry:n kunniapuheenjohtajaksi.

Jaakko Kotoselle on myönnetty mm. seuraavat kunniamerkit: Jatkosodan muistomitali, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein ja Sotaveteraanien kultainen ansioristi.

Kunniapuheenjohtajamme siunattiin Virolahden kirkossa 21.2.2020 yhdessä vakavaan sairauteen menehtyneen Markku-poikansa kanssa. Suomen lippu ja Virolahden Sotaveteraanien lippu olivat sotaveteraanien perinteiden mukaisesti veteraanin arkun vierellä.

Jaakko Kotosen muistotilaisuus pidetään myöhemmin.

Jaakko Kotonen

Teksti ja kuva: Matti Leikkonen

Talvisodan päättymisen 80-vuotis muistopäivä 13.3.2020

Talvisodan päättymisen 80-vuotis muistopäivää 13.3.2020 vietettiin Kouvolassa muuttuneen ohjelman muodossa. Koronaviruksen ollessa myös Kouvolassa, muistotilaisuutta vietettiin pienimuotoisesti. Päivällä soi kaikissa kirkoissa kirkonkellot. Kello 17.00 laskettiin Lääninpuiston muistomerkille seppele. Sen laskivat Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Jukka Jokinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen, Kouvolan Sotaveteraanien toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen ja paikallisen lottajärjestön edustajana Kaija Vesala. Lisäksi tilaisuuteen osallistuivat Kouvolan seurakunnan kirkkoherra Keijo Gärdström, opetusneuvos Sakari Viinikainen ja Vapaussotien Kymenlaakson Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Matti Mikkonen.

Kahvitilaisuus järjestettiin Seurakuntakeskuksen Maria-salissa, jonne laskutilaisuuteen osallistuneet noin 100 henkilöä kokoontuivat. Tilaisuudessa luovutettiin Paavo Antero Rossille Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitali. Sininen risti miekkojen kera luovutettiin Kouvolan Seurakunnalle ja Kaarlo Kantokari kutsuttiin Vapaussotien Kymenlaakson Perinneyhdistyksen kunniajäseneksi.

Seppeleenlaskijat vasemmalta lukien Toivo Hartikainen, Jukka Jokinen, Jouko Leppänen ja Kaija Vesala.

Antero Rossi [oikealla] on saanut Sotaveteraaniliiton ansiomitalin, luovuttajina Toivo Hartikainen ja Arto Mikkonen.
Elimäellä sytytettiin kello 17.50 yhteensä 105 kynttilää. Kello 18.00 soitettiin kirkonkelloja. Avustajina toimi Eläkeliiton Elimäen yhdistyksen jäseniä 15 henkilöä. Tilaisuuden jälkeen nautittiin kahvit Seurakuntakeskuksessa. Tilaisuus oli herkkätunnelmainen ja mieliä herkistävä.

Elimäen sankarimuistomerkille sytytetyt kynttilät.

Kotkassa sytytettiin 105 kynttilää sankarivainajien muistomerkille. Sytytystilaisuuteen osallistuivat paikalliset rauhanturvaajat johtajana Jarmo Rouvinen.

Kuvassa vasemmalta lukien Jarmo Rouvinen, Mia Holmberg, Jaakko Leppänen ja Martti Laakso.

 

Teksti Toivo Hartikainen

Kuvat: Kouvolan tilaisuudesta, Paavo Mikkonen

Kuva: Elimäen muistomerkille sytytetyt kynttilät, Martti Hinkkanen

Kuva. Kotkan kynttilät Reijo Tähti

Arto Mikkonen jatkaa piirin puheenjohtajana vuonna 2020

Arto Mikkonen jatkaa piirin puheenjohtajana vuonna 2020

Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin vuosikokous pidettiin Haminassa Wanhan Veteraanin perinnetilassa 6.3.2020. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2019 toimintakertomus, vahvistettiin tilikertomus ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

Kokouksessa hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020. Toiminta jatkuu entiseen tapaan veteraanien, puolisoiden ja leskien tukitoimia palvellen. Tapahtumat noudattavat pitkälle aikaisempia vuosia noudattaen. Tärkeimpiä tapahtumia ovat sotiemme veteraanien kirkkopäivät Kouvolassa, Haminassa, Kotkassa ja Karhulassa. Paikalliset yhdistykset ja kerhot järjestävät myös hengellisiä tilaisuuksia. Hengellinen perheilta järjestetään Elimäellä yhdessä reserviläispiirien kanssa yhdessä.

Vuoden kohokohta on jälleen kerran Kymenlaakson Opistolla järjestettävä virkistyspäivä 14.8.2020. Virkistyspäivän ohjelmaan kuuluu mm Pohjois-Kymen Sotilaspoikakuoron konsertti sekä erilaisia kilpailuja ja ruokailu.

Puolustusvoimat antaa edellisvuosien tapaan tukea järjestämällä rosvopaistitilaisuuden 14.8.2020 Vekaranjärvellä sekä joululounaat Haminassa ja Utissa. Tapahtumien järjestelyihin ja veteraanikeräyksiin saadaan toimitsija tukea.

Piirin puheenjohtajaksi valittiin Arto Mikkonen Kouvolasta. Hänellä alkoi 11. vuosi piirin puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi hallituksen kokouksessa valittiin Kai Holmberg Kotkasta. Muut hallituksen jäsenet ovat nyt kokouksessa vuosille 2020 – 2021 valitut Hannu Valjus [vara Kari Tiusanen] Karhula-Kymi, Reino Pietikäinen [Pertti Riihelä] Miehikkälä, Matti Leikkonen [Hannu Koski] Hamina-Vehkalahti/Virolahden kerho, Eila Kohopää [Juha Pesonen] Kouvola, Hannu Tähtinen [Kyösti Kakkonen] Kotka/Pyhtää-Ruotsinpyhtään kerho ja Maija-Leena Järviö [Satu Vallema Karhula-Kymi] Hamina-Vehkalahti. Jatkavat vuoden 2020 Vesa Kangasmäki [varalla Matti Sahala] Hamina, Timo Heikkilä [Matti Rantala] Iitti, Kai Holmberg [Jaakko Leppänen ] Kotka, Raimo Kinnunen [Antti Laherto] Kouvola, Arja Hinkkanen [Jaakko Nuppola] Kouvola. Edesmenneen Eila Forsströmin tilalle vuodeksi 2020 valittiin Helena Teljamo [Tuula Käkelä Iitti] Kouvola. Tilintarkastuksen suorittavat KPMG:n KHT Teija Sutinen ja Saija Laurila.

Puheenjohtaja Arto Mikkonen ja toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen valmistautuvat kokouksen alkuun.
Piirihallitus kuvassa istumassa vasemmalta varajäsen Jaakko Leppänen, Raimo Kinnunen, Maija-Leena Järviö, Hannu Valjus, Hannu Tähtinen ja Eila Kohopää. Takana vasemmalta Vesa Kangasmäki, piirin toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen, Timo Heikkilä, Juha Pesonen, Helena Teljamo, Arja Hinkkanen, Arto Mikkonen, Matti Leikkonen, Eero Mattila ja Reino Pietikäinen.
Piirin tj Toivo Hartikaisen vas. ja pj Arto Mikkosen välissä huomionosoituksen saaneet: Kari Tiusanen ansioristi, Erkki Kapiainen ja Sirkka Kakko kultainen ansioristi ja Kim Jokela liiton ansiomitali.
Jaakko Leppäselle luovutettiin Raimo Kinnusen lahjoittamat palkeet pitkäaikaisesta ja tuloksekkaasta työstä veteraanien hyväksi. Vas. Jaakko Leppänen, piirin tj Toivo Hartikainen ja pj Arto Mikkonen.

Piirin sosiaalineuvojana jatkaa Eila Kohopää, hengellisen toimikunnan puheenjohtajana Juha Pesonen ja jäseninä yhdistysten hengellisestä työstä vastaavat sekä perinnetyön vastaavana Eero Mattila. Asuntojen korjausneuvontaa saa rakennusmestari Pekka Hulkkoselta.

Kokouksessa piirin perinnevastaava Eero Mattila esitteli perinnetyön valmistelutoimia.

Teksti Toivo Hartikainen

Kuvat Matti Sahala

Miehikkälän sotaveteraanien vuosikokous

Miehikkälän sotaveteraaneilla vuosikokous

Miehikkälän Sotaveteraanit ry kokoontui 5. päivänä helmikuuta vuosikokoukseensa. Yhdistyksellä alkoi 53. toimintavuosi.

Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen kertoi kokousväelle Sotaveteraaniliiton ja Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin kuulumisia. Viime vuoden erittäin merkittävänä saavutuksena Hartikainen mainitsi 1.11.2019 voimaan tulleen rintamaveteraanien kotiin tuotavista palveluista annetun lain muutoksen. Se takaa vihdoin kaikille rintamaveteraaneille kaikki heidän tarvitsemansa kotona asumista tulevat palvelut maksutta.

– Vielä on kuitenkin tehtävää. Rintamalisää on tavoitteena saada korotettua. Myös veteraanien puolisoiden ja leskien asema vaatii veteraaniliitoilta tulevaisuudessa edunvalvontaa. Sotaveteraanipiireillä ja -yhdistyksillä on puolisoille ja leskille avustuksia, mutta ne ovat riittämättömiä, Hartikainen toteaa.

Vuosikokous valitsi vuodeksi 2020 yhdistyksen puheenjohtajaksi Reino Pietikäisen. Pietikäisellä alkoi yhdistyksen johdossa jo 15. vuosi. Hallitukseen valittiin kahdeksan jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa). Hallituksen muodostavat vuonna 2020 seuraavat henkilöt: Hannele Jääskeläinen (Armi Oinonen), Juhani Jääskeläinen (Raimo Takala), Seija Koskimies (Esko Takala), Seppo Kimmo (Heikki Rongas), Terttu Ravi (Lasse Kivelä), Martti Käyhty (Heimo Takajärvelä), Pertti Riihelä (Virpi Pietikäinen) ja Ari Vainio (Seppo Pekkola). Yhdistyksen sihteerinä jatkaa Armi Oinonen.

Miehikkälän Sotaveteraanit ry:n hallitus vuonna 2020: Takarivissä vas. Juhani Jääskeläinen, Ari Vainio, Heimo Takajärvelä (varajäsen), Pertti Riihelä ja Seija Koskimies. Istumassa vas. Hannele Jääskeläinen, puheenjohtaja Reino Pietikäinen ja Terttu Ravi. Kuvasta puuttuvat Seppo Kimmo ja Martti Käyhty. Kuva: Armi Oinonen

Vuoden 2019 lopussa yhdistyksessä oli 112 jäsentä. Heistä rintamatunnuksen omaavia veteraaneja oli 9, leskiä 22 sekä kannattavia jäseniä 81 henkilöä. Yhdistys jatkaa toimintaansa edelleen itsenäisenä yhdistyksenä, joita Kymenlaaksossa on Miehikkälän lisäksi vielä viisi.

ARMI OINONEN